Te merkitsette minulle todella paljon!
Eilen sitten taas satutin itseäni. Päinoin lasinsirulla vasemman käden ranteeseen. Se sattui, vaikkei verta tullut tarpeeksi.
 |
| Tollanen pieni haava... Ja liian vähän verta. |
 |
| Ja tässä on se rakas lasinsiru. <3 |
Minusta vain tuntuu, etteivät hekään oikeasti minua haluisi nähdä, mutteivät uskalla sanoa ei... En tiedä.
Epätietoisuuus. Se vitun paska asia.
Toivottavasti tästä päivästä tulee hyvä (tai edes siedettävä) päivä.
Toivon todella niin.
toivottavast teil nyt menee hei hyvin c::. muthei, mikää viilto ei oo pieni, jokasest jää arpi. ei sitä verta ain tartte tulla hei, ei se olo nii mahtava oo ku pyörryttää vaa ja tuntee tykytykse ku veret vähenee, ei sitä kannata hei iha oikeesti haluta. enkä tiiä mitä nyt taas selitin mut D:: koita jaksaa :c♥
VastaaPoistaNii, ehkei sitä kannata haluta, mutten voi sille mitään, että haluan...
PoistaKiitoksia! <3